Vakautetaan, tasapainotetaan, sopeutetaan, mukautetaan...- politiikan nuorallatanssijat.

Keskiviikko 4.4.2012 klo 8:56 - Sirpa Martins

Valtuustokausi etenee kohti loppuaan. Yhdistymissopimuksen viides, viimeinen vuosi on meneillään. Uusi, satavuotias Äänekoski on asettunut uomiinsa tulevaisuutta vastaanottamaan.

- Joo, ei ole. 

Alati rapautuva, velkakierteeseen ja verojen korotuspaineeseen ajettu julkinen talous, leikkaukset, ikääntyvä väestö, massiiviset organisaatiorakenteet, käyttökelvottomat kiinteistöt, rapistuva infra ja uusien investointien paineet,.. koko maassa, myös meillä. Alijäämää on ja lisää tulee. Taloutta vakautetaan vakauttamasta päästyä ja muutokset ovat väistämättömiä.

Koska muutos on pysyvää, pitää sen tuoda turvallisuutta. Mikä on sen suunta, ratkaistaan politiikalla.

Meillä on niin iso alijäämä katettavaksi, ettei se onnistu uimahallin työntekijöitä ulkoistamalla. Pitkin valtuustokautta on tullut toivomuksia eri poliittisten ryhmien taholta kaupungin organisaation muuttamiseksi - "enemmän käsiä suorittavalle portaalle" - kuulostanee tutulta. Johtaminen ja ylimitoitetun johtoportaan määrä liitoskunnassamme on todettu olevan vähintäänkin ongelmallinen. Tätä ongelmaa lievittämään on nyt tarjolla teknisen toimen työntekijöiden siirtäminen yhtiöön ja 1800- luvulta peräisin olevan hierarkkisen johtamismallin vahvistaminen?  Sisältää esitys toki muitakin elementtejä, eikä sitä olla kokonaisuutena tyrmäämässä. Mutta sen lisäksi, että jotkut esitellyistä toimenpiteistä ampuvat ohi, ovat ne tässä talouden tilanteessa myös täysin riittämättömiä.

Nyt on poliitikkojen otettava pallo hallintaan ja rakennettava Äänekoskelle ajan haasteisiin vastaava organisaatio. Ei sellaista, joka keskusjohtoisesti tuottaa suurta viisautta ylhäältä alaspäin. Tarvitsemme organisaation, jossa oikea osaaminen on oikealla paikalla. Se on taloudellinen ja dynaaminen ja jossa vastuulliset vastaavat tekemisistään. Ahkeruus ja työn kehittäminen ovat kunniassa. Se on uutta etsivä, luova ja idearikas. Organisaatio, joka ei hautaa poliittista päätöksentekoa kabinetteihin, vaan luo kuntalaisille osallisuuden- ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Semmoinen Äänekoski, joka pystyy turvaamaan peruspalvelut ja veroeuroille saadaan vastinetta.

Iltakoulun esittelijätkin, johtavien virkamiesten terävin kolmikko, muistuttivat maanantaina meille valtuutetuille, että on aika tarkastella myös johdon tehtävät uudestaan. Niin on, nyt se on tehtävä. Elämme muutoksen aikaa.  

Uudistuksista uudistuksia ja uudestaan ja uudestaan

Torstai 16.2.2012 klo 10:31 - Sirpa Martins

Isoja asioita on liikkeellä ja poliittista keskustelua käydään todella kiivaasti, huom. poliittista keskustelua. Vasemmistoliitto Keski-Suomessa otti tämän kannan kuntauudistukseen jo neljä vuotta sitten ja nyt uudestaan ihan tuoreeltaan ilmoittamalla halukkuutensa olla perustamassa Keski-Suomen kuntaa, riittävän suurta kuntaa sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi myös Keski-Suomen reuna-alueille. Vanhat kunnat säilyisivät ja tuottaisivat lähipalvelut, mm. peruskoulutuksen ja varmistaisivat lähidemokratian toteutumisen. Keski-Suomen kunta taas huolehtisi vaalilla valitun valtuustonsa ansiosta siitä, että inhimillisen elämän kannalta välttämättömät palvelut pystytään turvaamaan joka puolella uutta kuntaa. Tämän kaltainen kaksikerroksinen demokratiamalli sopisi Keski-Suomeen hyvin. Iloksemme olemme vuosien varrella huomanneet, että THL: n sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tarjoavat samanlaista kuntamallia, koska luonnollisesti myös siellä sosiaali- ja terveyspalvelujen voimakas eriarvoistuva kehitys nähdään yhteiskunnassa suurena ongelmana. (Lisää eriarvoistavan kehityksen viitteitä saimme eilen, kun Risikon asettama eripurainen työryhmä esittää kelan lääkekorvausten pienentämistä. Kaikki ymmärtävät mistä siinä on kysymys).

Virkkusen kuntatyöryhmän esitys lähtee siitä, että kunnat jatkossakin huolehtivat sosiaali- ja terveyspalveluistaan itse. Maria Guzenina-Richardson on aloittelemassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyötä poliittisella työryhmällä, joka myös lähtee siitä, että kunnat tuottavat itse sosiaali- ja terveyspalvelunsa sekä osan erikoissairaanhoidosta. Valtion ja kuntien työnjakoa tämä hallitus ei aio edes tarkastella, johon mielestäni olisi isostikin aihetta.

Vahvat peruskunnat ovat jo siirtyneet historiaan. Talous sanelee päätökset ja ne nuijitaan pöytään olosuhteiden pakosta. Tässä on turha, oikeistopuolueiden käydä keskinäistä, hyvinkin näennäistä juupas ? eipäs väittelyä ? itse asiassa se on suorastaan vastuutonta. Edellisen ja sitä edellisen (ja sitä edellisen) kuntaministerin aikana jo valmisteltiin hyvin pitkälle suuntaviivoja kuntauudistukselle. Nyt olisi viisasta kaivaa esiin edes maakuntahenkisyyttä yhteisen Keski-Suomen elinvoimaisuuden ja ihmisille tärkeiden palvelujen säilyttämiseksi.

Tässä alla vielä Keski-Suomen Vasemmiston viimeviikkoinen kannanotta, joka vilahtelee julkisuuteen tuon tuostakin, erityisesti oikeistolehdistössä.

Perustetaan Keski-Suomen kunta!

Keski-Suomen Vasemmisto uudistaa jo neljä vuotta sitten julkituomansa kannan Keski-Suomen kunnan perustamiseksi. Vasemmiston kuntaratkaisussa tärkeintä on palvelujen turvaaminen. Vasemmiston kuntauudistuksessa säilyvät nykyiset kunnat, mutta osa niiden palveluista siirrettäisiin koko maakunnan kokoiseen Keski-Suomen kuntaan.

Nykyiset olemassa olevat kunnat vastaisivat lasten peruskoulutuksesta, muista lähipalveluista ja lähidemokratiasta. Mm. sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyisivät perustettavan Keski-Suomen kunnan vastuulle. Tällä tavalla isommilla harteilla sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan pelastaa ja tarjota ihmisille syrjäseutuja myöten. Keski-Suomen kunnalla olisi myös verotusoikeus ja sen päättäjät valittaisiin suoralla vaalilla.
Tällaisesta kaksitasoisesta demokraattisesti toimivasta kuntamallista on saatu Suomessakin kokemuksia ns. Kainuun kokeilumallissa. Otetaan Kainuun mallista hyvät kokemukset käyttöön keskisuomalaisten asukkaiden parhaaksi!

Kun kuntaministeri Virkkusen työryhmä jätti tyrmäävän esityksensä tulevaisuuden kuntakartaksi, niin viimeistään siinä vaiheessa oli täysin selvää, että ei ainakaan kokoomus tule hallituksessa tukemaan valtion ja kuntien välisen palveluvastuiden tarkistamista niin, että valtio ottaisi terveyspalvelujen järjestämisen vastuulleen. Kaikissa Suomen kunnissa eletään tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveysmenot muodostavat yli puolet kunnan budjetista. Kaikissa Suomen kunnissa eletään tilanteessa, jossa kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa joudutaan karsimaan lakisääteisistä palveluista tai niitä ulkoistetaan muka halvemmille tuottajille. Kuntademokratia on alistettu talouden saneluun ja päätökset nuijitaan olosuhteiden pakosta. Vahvat peruskunnat ovat siirtyneet historiaan jo ennen tätä esitystä. Ministeriön esitys kertoo myös siitä, että pahempaa on luvassa.

Vasemmistoliiton esitys Keski-Suomen kunnan perustamisesta lähtee siitä, että on etsittävä leveämpiä hartioita palvelujen turvaamiseksi. Sitä ei tarjoa kuntaministerin neljän kunnan malli. Keski-Suomen vasemmistoliitto haluaa perustaa Keski-Suomen kunnan (vrt. Kainuun malli), jonka sisällä vanhat kunnat jatkavat peruskoulutuksen ja muiden lähidemokratiaa vaativien, lakiin perustuvien palvelujen tarjoajina. Keski-Suomen kunta veronkantajana vastaa siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut pelastetaan ja järjestetään reuna-alueita myöten. Näin pystytään turvaamaan lähidemokratia ja ihmisten elämän kannalta välttämättömät palvelut. Tuttu ja arvokkaaksi koettu kuntaidentiteetti säilyy myös.
Vasemmistoliitto on mukana rakentamassa ihmisläheisiä ja inhimillisesti välttämättömiä kuntapalveluja tarjoavaa sekä demokraattisesti toimivaa Keski-Suomen uutta kuntaa yhteistyössä keskisuomalaisten kanssa.

Vasemmistoliiton Keski-Suomen piirijärjestö ry

Lisätietoja: Sirpa Martins,
Keski-Suomen vasemmistoliiton varapuheenjohtaja
sirpa.martins@pp.inet.fi
040 752 9943

Arja Paakkanen,
Keski-Suomen vasemmistoliiton piirihallituksen jäsen
arja.paakkanen@saunalahti.fi
040 5387091

Valmiina läpivalaisuun, aloitteet eteenpäin jo viimeinkin

Torstai 9.2.2012 klo 11:17 - Eija Tuohimaa ja Sirpa Martins

Keski-Suomen työttömien yhdistykset toivottavat tervetulleeksi työministeri Ihalaisen aloitteen asettaa työryhmä tutkimaan kolmatta sektoria, sitä koskevia ongelmakohtia sekä eri toimijoiden saamien tukipäätösten tulkinnanvaraisuuksia. Kolmannen sektorin organisaatiot toimivat yhteiskunnallisen hyvinvoinnin lisääjinä ja täydentäjinä, usein eri tavoin syrjäytettyjen tai muiden erityisryhmien parissa.

Kuntien heikkenevät edellytykset tuottaa itse kaikkia kansalaisten tarvitsemia palveluita ei onnistu ilman yhteistyökumppaneita. Tällaisena kumppanina kolmas sektori pystyy täydentämään sellaisia palveluita, joita kunta ei kykene, eikä yritysten ole useinkaan kannattavaa tuottaa.

Niinpä toimijoilta on viime aikoina vaadittu niin hyvinvointipalvelujen kehittämistä, uusimuotoisten yrittäjyys- ja työllisyysmallien kuin kansalaisyhteiskunnan toimivuuteen liittyviä uusia ratkaisumalleja. Kolmannen sektorin toimijakenttä on tässä hässäkässä kehittynyt todella riemunkirjavaksi, laillisuutta ja eettis-moraalisia rajapintoja koettelevaksi viidakoksi. Lainsäädäntö ja tulkinnat on pikaisesti saatava vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan tarpeita.

Heti torsoksi osoittautunut laki sosiaalisista yrityksistä ja aloitteemme sen uudistamisesta yhteiskunnallisten yritysten tarpeisiin junnaa ties missä. Lämmöllä toteamme ministeri Ihalaisen tarttuneen myös tähän ongelmaan ja toivotamme selvitysmiehen tervetulleeksi yhdistyksiimme.

Alati hupenevista työllisyysmäärärahoista johtuvilla linjauksilla on selkeästi kavennettu yhdistysten mahdollisuuksia työllistää heikommassa työmarkkina asemassa olevia. Työttömien yhdistykset vaativat valtion budjettikehyksen työllisyydenhoidon määrärahan vakiinnuttamista tasolle, jolla hallitusohjelman mukaiset kolmannen sektorin toimintaedellytykset voidaan jatkossa turvata. Nykyisen kaltainen rahoituspohjan epävarmuus heikentää yhdistysten ydintyön ja tukityöllistämisen pitkäkestoista kehittämisedellytyksiä.

Keski-Suomen työttömien yhdistysten puolesta

Eija Tuohimaa, Sirpa Martins

Älä äänestä mielikuvaa, äänestä niin kuin ajattelet

Tiistai 17.1.2012 klo 18:52 - Sirpa Martins

Näin manipuloitua vaalishakkia ja ennakkotaktikointia, kuin tässä presidentinvaalissa on, en muista nähneeni. Kova on vääntö Vasemmiston kannatuksen vähenemiseksi. Itseään puolueettomaksi mainostavan oikeistolehdistön voittajavedot syleilevät kansaa - kaikkihan haluavat olla voittajan puolella. Vetoja lyödään ja kertoimia julistetaan. Kuka halutaan nostaa mahdolliselle toiselle kierrokselle haastajaksi? Kukapa nyt haluaisi olla ennakolta varmaksi veikatun häviäjän puolella? Kampanjan aikana on tällä kertaa ehditty tutkia ja osoittaa TV: n vaalitenttien puheenvuorojen epätasainen jakautuminen eri ehdokkaiden kesken sekä puheenvuorojen keskeytysten määrä.  Ja siihen lisäksi oman näkyvyyden takaamiseksi mainosaikaa mediasta ostavat ne ehdokkaat, joilla rahaa on ja varakkaimmat sponsorit. 

Tulevassa vaalissa valitsemme Suomelle presidenttiä ja päätämme ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme johtamisesta. Presidentillä on oma roolinsa myös sisäpolitiikan ongelmakohtien esiintuojana ja keskustelun avaajana. Siis paljon on merkitystä sillä, minkälaiselta arvopohjalta ehdokas maailmaa katsoo. Paavo Arhinmäki on selkeästi vasemmistolaisen maailmankatsomuksen omaava nuori, osaava ja jatkuvasti kehittyvä valtiomies. Hän nousee koko ehdokaskaartista selkeäksi ja suvereeniksi vaihtoehdoksi gallupeissa loistaville porvariehdokkaille.

Peliä ei ole pelattu, sillä ensimmäinenkin kierros pelataan loppuun vasta ensi sunnuntaina.

Äänestä kunnolla sydämmellä 

Tobinin vero

Tiistai 10.1.2012 klo 7:23 - Sirpa Martins

Viimeinkin järjen pilkahduksia finanssimarkkinoiden sääntelyyn. Kyllä oltaisiin monelta murheelta vältytty, kun näitä mekanismeja olisi otettu kansainvälisesti käyttöön jo aiemmin. Vaikea niitä nytkään on käyttöön saada, kun vastustus äärioikealla ja markkinaliberalismin kannattajissa on niin voimakasta. EU: n laajuisena talousalueena saattaisimme saada verojärjestelmän toimimaan ja tuottamaan kauan toivottuja kokemuksia siitä. Mutta luonnollisesti esim. Britannia vastustaa veroa, koska se ei kuulu EMUun ja sillä on oma valuutta. 

Tottakai tilanne olisi ihanteellinen jos Tobinin vero saataisiin heti maailmanlaajuiseksi. Mutta onnistuaksemme siinä on aloitettava jostakin. Esimerkillisellä, vastuullisella talouspolitiikalla maailman talouspöydissä keskustelukin saattaa näin nitkahtaa eteenpäin. Odottelemalla ei saavuteta mitään.

On hämmentävää huomata olevansa samaa mieltä talouspolitiikassa sellaisten nimien kanssa kuin Merkel tai Sarkozy.  

Perusterveydenhuolto on pelastettava

Lauantai 3.12.2011 - Keski-Suomen Vasemmiston syyskokous 2011

Perusterveydenhuolto on pelastettava

Perusterveydenhuolto on rapautumassa. Tämä kansalaisten tahdon vastainen ja kokonaisuutena kalliiksi käyvä kehitys on katkaistava välittömästi valtion väliintulolla.

Riippumatta tulevasta rakennemallista perusterveydenhuolto tarvitsee viime vuosina aikaansaadun terveysvajeen korjaamiseksi valtakunnallisen lisäpanostuksen. Lisäksi palvelutarpeen muutokset on otettava huomioon ja laadittava pitkäaikainen, selkeä rahoitusohjelma, jossa painotetaan heikoimmin toimeentulevien palvelutarvetta. Tämä voitaneen toteuttaa eläkerahastojen varoilla ja siirtämällä kela-korvaukset asteittain julkisen järjestelmän tueksi.

Terveydenhuoltojärjestelmä on yhteiskuntamme arvokkainta omaisuutta. Suuri kansalaisenemmistö on huolissaan terveyspolitiikan nykysuunnasta. Samaan aikaan toimialan kaupalliset yritykset keräävät verosuunnittelun nimissä voittoja ”aarresaarille”.

Terveydenhuoltopolitiikassa on vältetty tuottavia sijoituksia terveyteen. On luovuttu määräämästä painopisteitä, on luovutettu aloite yksityisille yrityksille, joita on tuettu rahallisesti ja verotuksen kautta. Yksityinen sektori on monissa kunnissa päästetty määräävään markkina-asemaan. Kunta on joutunut sitten ostamaan usein huonompia palveluita kilpailijoiltaan näiden määräämällä, kalliimmalla hinnalla. Vaikuttavuustavoitteesta on livetty, ja seuraukset ovat jo kansanterveydessä nähtävissä - kalliiksi käyvät terveyserot on päästetty kasvuun. 

Jokainen yritys haluaa olla alallaan paras. Entä Suomen julkinen terveydenhuoltojärjestelmä? Me ”asiakasomistajat” olemme gallupeissa ilmaisseet halumme verojen kautta investoida palvelujärjestelmän toimivuuteen. Kehittämisen ja tuottavien sijoitusten asemesta järjestelmän alasajoa jatketaan, vaikka puolueet laidasta laitaan muuta julistavat. Kehittämisen mielikuvaa pidetään yllä projekteilla ja ”piloteilla”. Järjestelmän purkamista on ruvettu nimittämään ”rakenteelliseksi muutokseksi”. Terveydenhuolto on päästetty tuuliajolle ja ketunhäntäisten pelastajien armoille.

Kansanterveydellisesti vaikuttavin ja kustannusten kannalta ratkaisevin työ tehdään perusterveydenhuollossa lähellä ihmistä. Viimeaikaisessa kehityksessä juuri tämä toiminta on joutunut kaikkein uhanalaisimmaksi. ”Niukkuusohjauksen” johtamista ja työilmapiiriä rapauttava näköalattomuus heikentää henkilöstön jaksamista tuhlaavalla tavalla. Tärkein voimavara, osaava ja innostunut henkilöstö karkaa kilpailijoille myönteinen julkisuuskuva mukanaan. Tasa-arvoinen ja helposti saavutettava pääsy palvelujärjestelmään vaikeutuu kansanterveydellisesti keskeisimmiltä ryhmiltä. Kynnyksiä kasvatetaan entisestään lisääntyvillä palvelumaksuilla ja aikaa myöten arvoaan menettävillä palveluseteleillä. Verovaroin kustannettava järjestelmä hoitaa terveimpiä yhä kalliimmalla ja eniten palveluja tarvitsevat jäävät vähemmälle. Hyötysuhteen on annettu heiketä, vaikka säästävyyttä pidetään ylimpänä arvona.

Perusterveydenhuollon kuntoon saattaminen ei saa jäädä kauniilla puheella kuorrutetuksi iäisyyskysymykseksi. Töihin on tartuttava heti, sillä aika on kallista.

Perusterveydenhuolto on pelastettava

Lauantai 3.12.2011 - Keski-Suomen Vasemmiston syyskokous 2011

Perusterveydenhuolto on pelastettava

Perusterveydenhuolto on rapautumassa. Tämä kansalaisten tahdon vastainen ja kokonaisuutena kalliiksi käyvä kehitys on katkaistava välittömästi valtion väliintulolla.

Riippumatta tulevasta rakennemallista perusterveydenhuolto tarvitsee viime vuosina aikaansaadun terveysvajeen korjaamiseksi valtakunnallisen lisäpanostuksen. Lisäksi palvelutarpeen muutokset on otettava huomioon ja laadittava pitkäaikainen, selkeä rahoitusohjelma, jossa painotetaan heikoimmin toimeentulevien palvelutarvetta. Tämä voitaneen toteuttaa eläkerahastojen varoilla ja siirtämällä kela-korvaukset asteittain julkisen järjestelmän tueksi.

Terveydenhuoltojärjestelmä on yhteiskuntamme arvokkainta omaisuutta. Suuri kansalaisenemmistö on huolissaan terveyspolitiikan nykysuunnasta. Samaan aikaan toimialan kaupalliset yritykset keräävät verosuunnittelun nimissä voittoja ”aarresaarille”.

Terveydenhuoltopolitiikassa on vältetty tuottavia sijoituksia terveyteen. On luovuttu määräämästä painopisteitä, on luovutettu aloite yksityisille yrityksille, joita on tuettu rahallisesti ja verotuksen kautta. Yksityinen sektori on monissa kunnissa päästetty määräävään markkina-asemaan. Kunta on joutunut sitten ostamaan usein huonompia palveluita kilpailijoiltaan näiden määräämällä, kalliimmalla hinnalla. Vaikuttavuustavoitteesta on livetty, ja seuraukset ovat jo kansanterveydessä nähtävissä - kalliiksi käyvät terveyserot on päästetty kasvuun. 

Jokainen yritys haluaa olla alallaan paras. Entä Suomen julkinen terveydenhuoltojärjestelmä? Me ”asiakasomistajat” olemme gallupeissa ilmaisseet halumme verojen kautta investoida palvelujärjestelmän toimivuuteen. Kehittämisen ja tuottavien sijoitusten asemesta järjestelmän alasajoa jatketaan, vaikka puolueet laidasta laitaan muuta julistavat. Kehittämisen mielikuvaa pidetään yllä projekteilla ja ”piloteilla”. Järjestelmän purkamista on ruvettu nimittämään ”rakenteelliseksi muutokseksi”. Terveydenhuolto on päästetty tuuliajolle ja ketunhäntäisten pelastajien armoille.

Kansanterveydellisesti vaikuttavin ja kustannusten kannalta ratkaisevin työ tehdään perusterveydenhuollossa lähellä ihmistä. Viimeaikaisessa kehityksessä juuri tämä toiminta on joutunut kaikkein uhanalaisimmaksi. ”Niukkuusohjauksen” johtamista ja työilmapiiriä rapauttava näköalattomuus heikentää henkilöstön jaksamista tuhlaavalla tavalla. Tärkein voimavara, osaava ja innostunut henkilöstö karkaa kilpailijoille myönteinen julkisuuskuva mukanaan. Tasa-arvoinen ja helposti saavutettava pääsy palvelujärjestelmään vaikeutuu kansanterveydellisesti keskeisimmiltä ryhmiltä. Kynnyksiä kasvatetaan entisestään lisääntyvillä palvelumaksuilla ja aikaa myöten arvoaan menettävillä palveluseteleillä. Verovaroin kustannettava järjestelmä hoitaa terveimpiä yhä kalliimmalla ja eniten palveluja tarvitsevat jäävät vähemmälle. Hyötysuhteen on annettu heiketä, vaikka säästävyyttä pidetään ylimpänä arvona.

Perusterveydenhuollon kuntoon saattaminen ei saa jäädä kauniilla puheella kuorrutetuksi iäisyyskysymykseksi. Töihin on tartuttava heti, sillä aika on kallista.

Kunnallisia palveluja tarvitsevat kaikki

Perjantai 18.11.2011 klo 7:32 - Sirpa Martins

Kunnallisia palveluja tarvitsevat kaikki

Kymmenen kertaa enemmän ansaitseva maksaa kymmenen kertaa enemmän kunnallisveroa kuin kymmenen kertaa vähemmän ansaitseva, pääomatulosta ei makseta kunnallisveroa, valitettavasti. Vähennykset antavat kunnallisverolle progressiivisen luonteen, myös pienimmissä tuloissa. Perusvähennys puree nimenomaan alimpiin etuuksiin. Etuuksien, kuten työmarkkinatuen 20 prosentin ennakonpidätys ei ole sidoksissa kunnallisveroon ja käytännössä kaikissa kunnissa kunnallis- ja kirkollisveron sekä sv-maksun yhteenlaskettu prosentti on yli tuon 20 %. Lopullisessa verotuksessa myös työmarkkinatuen saajan todellinen veroprosentti on ennemminkin alle 15 kuin yli 20. Ensi vuonna tilanne pienituloisten osalta toivottavasti paranee, jos hallitusohjelmassa sovittu perusvähennyksen korotus 2200 eurosta 3000 euroon astuu voimaan. Se merkitsisi arviolta 200 miljoonan euron veronkevennyksiä kaikkein pienituloisimpien verotukseen. Eläkkeiden verotukseen taas vaikuttaa alentavasti eläketulovähennys ja ansiotuloihin ansiotulovähennys. On olemassa myös lukuisia muita vähennyksiä. Itse olen sitä mieltä, että kaikkein pienituloisimpia ei pidä verottaa lainkaan ja isompituloisten verotusta valtionverotuksessa voi kiristää. Kannatan myös Tobinin veroa, myös sen muunneltua muotoa sekä keskustelussa olevaa Robin Hood- veroa.

Nyt tehty kunnallisveron korotus ei kaikkein pienituloisimpien tilannetta miksikään muuta, mutta huonosti toimivat, vähenevät tai olemattomat julkiset palvelut ovat jopa kohtalon kysymys. Uskon, että kunnallisveroprosentin korottamisen puolesta äänestäneet ymmärtävät hyvin kaupungin taloudellisen tilanteen. Heillä saattaa olla myös jotakin käsitystä siitä, miten turhankin monimutkaiseksirakennettu verotusjärjestelmä toimii. Olen kohtalaisen vakuuttunut vielä siitäkin, että kaikki vastuunsa tuntevat päättäjät ovat ymmärtäneet organisaation muutoksen tarpeellisuuden, koska sitä varten on työtä tehty.

Pian on päätösten aika. Pian on myös vaalien aika, koskapa oppositio näyttää heränneen politikoimaan, josta taas en ole lainkaan vakuuttunut onko se Äänekosken ja äänekoskelaisten etu.

Eila Tiainen kunnallisvaaliehdokkaaksi

Lauantai 10.9.2011 klo 9:35 - Mari Koistinen

Kansanedustaja Eila Tiainen avasi Keski-Suomen Vasemmiston syyskauden Suolahden kansantalossa Elonkerjuu -juhlassa perjantai-iltana. Tiainen kannusti juhlaväkeä työhön kunnallisvaalien voittamiseksi Keski-Suomen kunnissa. Hän  allekirjoitti ensimmäisen ehdokassitoumuksen ja on ehdolla kunnallisvaaleissa Jyväskylässä.

Tiaisen esimerkin innoittamana myös äänekoskelaiset kirjoittivatehdokassitoumuksia. Yksi tulevista ehdokkaista on Keski-Suomen Vasemmistonaisten puheenjohtaja, Äänekosken kaupunginvaltuutettu Sirpa Martins.

Elonkerjuu -juhla keräsi vasemmistolaista väkeä eri puolilta Keski-Suomea juhlimaan satavuotiasta Äänekoskea.  Musiikkia juhlassa esitti duo Kasakka ja Käärme.

Mari Koistinen

Työtä ja palkkaa

Perjantai 20.5.2011 klo 10:01 - Sirpa Martins

Mistä työtä ihmiselle, kun paikkaa avoimilta työmarkkinoilta ei löydy?

Valtion työvoimapalveluja leikataan, yksikköjä karsitaan. Pian Keski-Suomessakin on yksi työ- ja elinkeinotoimisto, Jyväskylässä. Työtön on tulevaisuudessa omatoiminen verkkoautomaatio-osanen, joka ATK osaamistaan hyödyntäen hakee itse itseään palvelevan kokonaisuuden kotikoneelta näppäillen. Hyvä! Hyvä niille, ketkä asian taitavat. (ja jos työhallinnon sivut saadaan vielä asiaa vastaavaan muotoon) 

Valtion rahoittama palkkatuki oli tarkoitettu vaikeasti työllistyvän tueksi työmarkkinoille siirtymisessä, syrjäytymisen ehkäisyyn. Sen muuttaminen rekrytoinitueksi yrityksiin herättää kysymyksiä, koska myös palkkatuki oli yritysten käytettävissä. Kysymyksiä herättää myös välityömarkkinoiden kehitys, jossa toimii toistaiseksi vielä paljon kolmannen sektorin hankkeita. Ne halutaan muuntokouluttaa työ- ja yksilövalmennusta tarjoavaksi yhtiömassaksi. Nämä markkinat pyörisivät jatkossa kuitenkin julkisen talouden-, lähinnä kuntien varassa. 

Minne nyt sitten menevät ne työttömät, osatyökykyiset, jotka eivät yrityksiin työllistyneet palkkatuen, tuskin rekrytointituenkaan avulla? Eläkkeelle ei pääse, työvuosia vielä jäljellä, uudelleenkoulutus ei tule kysymykseen, valmennettu on kurkkua myöten täyteen ja elää pitää jollakin - mielellään omalla työllään, mielellään pitempiä jaksoja kerrallaan. Mikä on seuraava osoite? 

Kunnissa ja valtiolla on paljon tekemätöntä työtä, tekijätkin ovat valmiudessa, palkanmaksaja vain puuttuu. Tässä on päättäjille paikka osoittaa korvamerkattua rahaa perehdyttämiseen ja työllistämiseen niihin kuntien ja valtion yksiköihin, joissa apukäsiä tarvitaan.

Kiviniemi-Kataisen hallituksen aloittamat puhdistukset valtion hallinnossa jatkuvat vielä. Tuon hallituksen aikaiset TEM: n ja muiden ministeriöiden mietinnöt, muutokset ja niiden seuraukset realisoituvat pikku hiljaa. Jotain taisi jäädä miettijöiltä miettimättä, taas kerran…  

Keski-Suomen Työttömien yhdistykset aluekokouksessaan 20.5.2011

Hallituksen kasaamista

Torstai 19.5.2011 klo 11:35 - Sirpa Martins

Nythän SDP: llä, Vihreillä ja Vasemmistolla on aito mahdollisuus pistää kova kovaa vastaan. Tiukoilla hyvinnoinnin ehdoilla saattaa olla mahdollisuus kesyttää kokoomusvetoinen uusliberalismin voittokulku. Kokoomus ei voi sanella! Älkää nyt pettäkö kansaa!

Perustulon vaatimus pysyy ja voimistuu

Keskiviikko 4.5.2011 klo 12:02 - Sirpa Martins

Näen painajaista, jossa ajatus- ja arvomaailmalleni täysin vieraat tyypit ovat määrittämässä lasteni, läheisteni, koko yhteisöni ja tulevien sukupolvien elämää voimistuvassa arbeit macht frei – hengessä, minun Suomessani - minun isänmaassani!

Pinnistelen unessani painajaiselle tyypillisen vaivalloisesti poispäin kontrolloivasta, alistavasta kyykyttämisestä, jossa tehdään keksittyä työtä riittämättömällä palkalla. Jossa massiivisen valtakoneiston ajanvietoksi on muodostunut alamaistensa nöyryyttävä tyhjän perässä juoksuttaminen.  Räpistelen sinnikkäästi kohti unelmien yksilön vapautta kunnioittavaa yhdenvertaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja taloudellista oikeudenmukaisuutta, jossa ihmisellä on mahdollisuus perustulon avulla jakaa työtänsä ja aikaansa.  Jossa ihmisellä on mahdollisuus ja vapaus yhteisöllisesti- ja ympäristöllisesti järkevään, motivoivaan tekemiseen riittävällä toimeentulolla. Sinnittelen kohti unelmien maata ja maailmaa, jossa tehdään vastuullisia asioita tulevia sukupolvia varten ihmistä, ympäristöä ja elämää kunnioittaen.

Elämme painajaismaista todellisuutta, joka tarvitsee vastavoiman. Vasemmisto tarjoaa foorumin kaikille, joita vaihtoehtoisen politiikan tekeminen kiinnostaa. Hyppää kyytiin - Vastarinta on luvallista, jopa suotavaa!

Kiitos kaikille äänestäjille, tukijoille ja tsemppaajille! Työ ihmisarvoisen elämän puolesta jatkuu.

Kovat olivat vaalit - kovaa on oleva politiikka seuraavat neljä vuotta

Tiistai 19.4.2011 klo 0:28 - Sirpa Martins

Nyt ne historiallisen yllätykselliset vaalit on sitten käyty. Tulos oli vallankumouksellinen, ei tosin toivomani vallankumouksellinen. Historiallisen oikeistolaisen hegemonia puhalsi Suomen yli ja vaalitulos on hämmentävä.  

Keski-Suomessa me Vasemmistolaiset pärjäsimme mallikkaasti. Saimme eduskuntaan naisen, Eila Tiaisen ja kasvatimme kannatustamme 1,5 %. Voittajia Keski-Suomessa olivat perussuomalaiset, kokoomus ja Vasemmistoliitto. Äänekoskella saavutimme suorastaan loistavan tuloksen, kun Kauton Juho napsi tehtaiden ääniä tasaisesti. Sain nostettua tavoitteeni mukaisesti myös omaa äänimäärääni viime vaaleista. Äänekoskella petrasimme kannatustamme 4,4 % ja sijoituimme puolueista kolmanneksi. 

Voitto se on tietenkin pienikin voitto. Mutta, kun samalla menetimme 3 kansanedustajaa, vaikka tappiomme marginaalinen olikin - niin kyllä se pikkuisen jäi kaivelemaan. 

Omasta puolestani haluan joka tapauksessa kiittää kaikkia kampanjassa mukana olleita tsemppareita ja ahkeria talkoolaisia sekä tietenkin äänestäjiä 863 kertaisesti. Kiitos luottamuksesta. Kahdeksansataakuusikymmentäkolme ihmistä on monta ihmistä ja heidän luottamuksensa arvoisesti toimin aktiivisesti politiikassa jatkossakin.

Pidetään yhteyttä. Tehdään asioita jatkossakin porukalla - luulenpa, että sille yhteiselle tekemiselle on vielä suurempi tilaus, kuin aikaisemmin.

Vaaliaaton ääntenkalastelua

Lauantai 16.4.2011 klo 12:20 - Sirpa Martins

Suolahden kisällit – lauluryhmä, jossa isäkin lauloi, esitti nasevan poliittisia ralleja. Kisällit sanoittivat itse laulunsa. Monesti kappaleisiin napattiin valmiit sävelmät ajan iskelmämusiikeista, mutta usein porukka myös sävelsi itse laulunsa. Isän lisäksi kisälliporukassa esiintyivät ja lauluja tekivät ainakin sellaiset suomalaisen työläiskulttuurin lähettiläät kuin Eino Puumalainen ja Unto Kankainen. En tunnista mustavalkokuvista kaikkia ihmisiä, mutta porukkaa on ollut paljon ja voin vain kuvitella miten mukavaa heillä on ollut.

”Aina vaalein kynnyksellä hiipii sudet pyydyksellä, muoto niin kuin lampaan nuoren tulee meidän luo. Mutta, kun ne saivat äänet, tunsit kohta suden sääret, silloin tulee alta kuoren peto esiin tuo…” Nämä sanat kisällit sovittivat Minkan säveleen. Hyvä laulu. Ja se tuli väkisin mieleen, kun olimme Jyväskylässä, Huhtasuolla laulamassa.

Elämän leipä- josta vähävaraiset saavat ruoka-apua sijaitsee Huhtakeskuksessa. Haemme sieltä säännöllisesti leipää jaettavaksi työttömien ruokaloissa Suolahdessa ja Äänekoskella. Tällä viikolla sinne oli keskitetty melkoinen vaalivankkureiden kavalkadi. Numeroilla varustetut hyökkäysvaunut olivat piirittäneet leipäpisteen siinä määrin, että leipää tarvitsevat eivät paikalle uskaltautuneet. Tietenkin on hyvä ja äärettömän tärkeää, että vaalien alla suomalainen köyhyys kiinnostaa tulevaisuuden päätöksentekijöitä. Vielä tärkeämpää on se, että kiinnostus näkyy myös päätöksissä.

Tänä vaaliaaton iltana lauletaan punavihreitä Rauhanlauluja Wanhassa Mestarissa Suolahdessa. Tiitisen Kalevin kanssa viritellään kitarat aina ajankohtaisiin teemoihin. Luvassa takuuhyvät, kantaaottavat biisit, rento meininki ja Sinun äänesi.     

Päivän kysymys?

Torstai 14.4.2011 klo 9:43 - Sirpa Martins

Sijaitseekohan konservatiivien paremminvointivaltio Libyassa, kun ovat Suomea sinne niin hanakasti viemässä?

Nato pois Libyasta!

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä sitoutuu ajamaan työttömien perusoikeuksia seuraavallakin eduskuntakaudella

Tiistai 12.4.2011 klo 12:33 - Merja Kyllönen

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, varapuheenjohtaja Merja Kyllönen 12.4.2011

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Merja Kyllönen kiinnittää eduskuntakauden päättäjäispäivänä Helsingissä huomiota selkeisiin epäkohtiin työttömien perusoikeuksissa. Muun muassa perustuslain liikkumisvapaus tulee kyseenalaiseksi säännöksessä, jossa rajoitetaan työttömän oikeutta matkustaa. Vasemmistoliitolle on ollut suuri pettymys, ettei sinivihreä hallitus ole korjannut perusturvan suurimpia epäkohtia, ei vaikka hallituksessa on neljä vuotta istunut perustulopuolue Vihreät.

Vaikka taloudellisesti kovin monella työttömällä matkustusmahdollisuutta ei olekaan pienten päivärahojen ja mitättömän työmarkkinatuen vuoksi, niin silti perusoikeuksien rajoittaminen aikana, jolloin digitaalisin välinein ihmisen voi tavoittaa lähestulkoon mistä tahansa maailmakolkasta, tuntuu kivikautiselta. Lisäksi kyse on siitä, että työttömälläkin tulee olla oikeus yhteisiin lomiin perheensä kanssa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Työttömiä koskevan taloudellisen epätasa-arvon korjaamiseksi ei ole tehty yhtään tasokorotusta 15 vuoteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan perusturvan varassa elävien kotitalouksien tulot riittävät kattamaan vain noin kaksi kolmasosaa kohtuulliseksi katsotusta minimikulutuksesta. Minimikulutuksen kattamisen arvioidaan vaativan yksinasuvalta 575-660 euroa kuukaudessa asumismenojen jälkeen vuonna 2011. Tämän hetken työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja toimeentulotuki ovat kaukana tästä tavoitteesta. Siksi Vasemmistoliitto on sitoutunut ajamaan 750 euron verotonta perusturvaa myös työttömille seuraavalla eduskuntakaudella, Kyllönen toteaa.

Lisätietoja: Merja Kyllönen, gsm. 050 512 2474

Pitkäaikaistyöttömät unohdettu

Maanantai 11.4.2011 klo 7:35 - Eduskunnan sihteeri, Erkki Virtanen, Markus Mustajärvi,Sirpa Martins

PA työttömät unohdettu – samaa mieltä.

Mutta kuka heidät on unohtanut onkin jo toinen asia. Vastaukseksi Kaksi vuotta peruspäivärahalla olleelle Vasemmistoliiton kansanedustajilta.

”Työttömyysturvalaki oli viimeksi auki eduskunnassa marras-joulukuussa 2009. Ratkaiseva täysistuntokäsittely oli 2.12.2009. Liitän oheen vastalauseeni (sen voi käydä lukemassa blogissa osoitteessa sirpamartins.ehdolla.fi ) sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön, josta käy ilmi, mitä muutoksia hallituksen esitykseen teimme ja myös pykäläkohtaiset muutokset. Siitä eli 6. luvun 1 §:stä käy ilmi, että esitimme työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan seitsemän euron päiväkorotusta. Sosiaalidemokraatit esittivät 2,50 € ja kristilliset eivät mitään. Mutta äänestivät salissa minun esitykseni puolesta samoin kuin perussuomalaiset, (jotka tämänkään lain yhteydessä eivät esittäneet mitään muutoksia hallituksen esitykseen.) Kun edustaja Kiljusen pienempi korotusesitys sai hallituspuolueiden tuen, kuten mukaan liittämästäni äänestysjakaumasta näkyy (myös luettavissa blogissani), olivat ratkaisevassa äänestyksessä vastakkain hallituksen esitys - ei korotusta ja demarien esitys 2,50 €: n korotus. Siinä koko oppositio äänesti Sosiaalidemokraattien pienen korotusesityksen puolesta ja tietenkin hävisimme.” Sitaatti kansanedustaja Erkki Virtanen, Vas ja hän jatkaa; ”tämän lisäksi olemme vuosittain jokaisessa budjettikäsittelyssä äänestyttäneet ponnesta, jossa vaaditaan työmarkkinatuen/peruspäivärahan korotusta.”

Markus Mustajärvi, Vas: ”Joka vuosi on tehty esitys työttömyysturvan tasokorotuksesta.  Eduskunnassa on äänestytetty lukuisia kertoja työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamiseksi. Työvoimapalvelulain käsittelyn yhteydessä esitimme ylläpitokorvauksen korottamista.”

Kyllä työhön ja työttömyyteen liittyvissä kysymyksissä nimenomaan Vasemmistolaiset ovat ihmisten asialla.

VASTALAUSE 1

Perustelut

Tämä hallituksen esitys työttömyysturvalain muuttamisesta sisältää selkeitä parannuksia, mutta valitettavasti myös vielä suurempia heikennyksiä työttömien asemaan.

Myönteinen muutos on sekä palkansaajien että yrittäjien työssäoloehdon lyhentäminen. Sovitellun työttömyyspäivärahan enimmäisaika kumotaan. Työaikarajaa ja 90 %:n korvausrajaa ei kuitenkaan koroteta, vaikka niillä olisi ehkäisty hallituksen esityksen HE 222/2009 vp aiheuttamat ongelmat. Muutosturvan enimmäismaksuaika nousee 200 päivään, mikä on perusteltua. Niillä, jotka pääsevät lisäpäiväoikeuden piiriin, velvoitteen perusteella tehty työ ei vaikuta maksettavaan työttömyyspäivärahaan, sillä palkanmäärittelyä ei tehdä uudelleen.

Hallituksen esitys jättää huomiotta selviä työttömyysturvalain epäkohtia ja muuttaa monella tavalla lakia huonompaan suuntaan.

 

Koulutusajan laskeminen mukaan työttömyysturvan 500 päivän enimmäisaikaan

 

Koulutusajan laskeminen mukaan työttömyysturvan 500 päivän enimmäisaikaan nostaa koulutuskynnystä, vaikka esitys lähtee päinvastaisesta olettamasta. Pienillä ja pitkien etäisyyksien seutukunnilla koulutustarjonta on rajallista eikä tarkoituksenmukaista koulutuspaikkaa työttömälle ole aina tarjolla. Taloudelliset ja perheeseen liittyvät syyt estävät monen työttömän kouluttautumisen kotiseutukunnan ulkopuolella.

 

Jos koulutukseen hakeutuvan perusturva uhkaa puolittua kesken koulutuksen, moni jättää kokonaan hakeutumatta koulutukseen. Mitä lähempänä 500 päivän raja on, sitä korkeammaksi nousee kynnys kouluttautua. Tämä ei johdu aktiivisuuden puutteesta vaan taloudellisesta pakosta. Jos raha ei riitä elämiseen, niin se ei riitä. Ylläpitokorvauksen nostaminen yhdellä tai kahdella eurolla ensi vuonna on lähinnä pelleilyä, sillä edellinen korotus näihin etuuksiin on tehty monta vuotta sitten.

 

Suurilla paikkakunnilla koulutukseen hakeutuu niin paljon työttömiä, että lukumääräisesti vertailtuna voi olla vaikeampi päästä työvoimapoliittiseen koulutukseen kuin yliopistoon. Tällainen koulutusmahdollisuuksien ja työttömien määrän alueittainen epäsuhta kärjistyy entisestään lähitulevaisuudessa. Nykyisillä työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoilla ei kyetä vastaamaan kasvaviin koulutustarpeisiin. Tällä hetkellä työttömiä on aktiivitoimien piirissä vähemmän kuin vuosi sitten, vaikka työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys, on kasvanut huomattavasti.Koulutusajan lukemista mukaan työttömyysturvan enimmäiskestoon ei ole hallituksen esityksessä perusteltu kestävästi. Kyse on paremminkin säästölaista, jonka tarkoituksena on pudottaa suuri joukko työttömiä työmarkkinatuelle ja siten pakottaa työttömät ottamaan mitä hyvänsä työtä vastaan millä tahansa ehdoilla.

 

Työttömyysturvan tasokorotusta ei tehdä vieläkään

 

Työttömyysturvan tasokorotusta ei tehdä vieläkään, vaikka työttömyys on suomalaisen köyhyyden suurin yksittäinen syy. Työttömyyden alkuajan 20 päivän korotusosaan kaikki työttömät eivät ole oikeutettuja, eikä esimerkiksi muutosturva koske kaikkia työttömiksi jääviä. Siten esitys lisää entisestään eri työttömien ryhmien epätasa-arvoa, eikä tällaiselle jaottelulle löydy mitään työvoimapoliittista perustetta. Nyt korjataan työttömyysturvan jälkeenjääneisyyttä suhteellisesti hyvätuloisemmille ansiopäivärahan saajille, mutta ei perusturvan varassa eläville. Ongelmaa ei olisi, jos peruspäiväraha olisi sidottu ansiokehitykseen, kuten vuoden 1984 työttömyysturvalaissa alun perin tehtiin.

 

Työmarkkinatukea saavat ovat jatkossakin kaikkein vaikeimmassa tilanteessa. Tämän esityksen myönteiset puolet kohdistuvat niihin työttömiin, joilla on kohtuullinen työhistoria ja jotka saavat ansiosidonnaista etuutta. Ansiosidonnaisen turvan uusi laskentakaava suosii niitä, jotka jäävät työttömäksi keskimääräistä korkeammin palkatuista töistä. Laskentatavan muutoksesta miehet hyötyvät enemmän kuin naiset, mutta pitkän työuran perusteella maksettavan korotusosan lyhentäminen sataan päivään kohdistuu pääosin miehiin.

 

Työmarkkinatuen tarveharkintaa ei edelleenkään esitetä poistettavaksi

 

Työmarkkinatuen tarveharkintaa ei edelleenkään esitetä poistettavaksi. Tilanne, jossa työssä käyvän puolison kanssa samassa taloudessa asuva työtön ei saa työttömyysajalta minkäänlaista perusturvaa, on nöyryyttävä. Kuitenkin samalla tavalla asuva työtön saa samansuuruisen peruspäivärahan ilman tarveharkintaa.

 

Lakiesitys ei vähennä byrokratiaa

 

Lakiesitys ei vähennä byrokratiaa. Erilaisilla työttömyyden kestoon ja sen alkamiseen sekä työhistoriaan kytkeytyvillä erisuuruisilla etuuksilla luodaan sellainen byrokratiaviidakko, ettei siitä tavallinen kansalainen eikä aina viranomainenkaan ota selvää. Tämä esitys ei selkeytä työttömyysturvaan ja eri etuuksiin liittyviä käytäntöjä, vaan jopa entisestään sekoittaa niitä. Todennäköisesti työttömyysturvan maksajien työpaine tulee entisestään lisääntymään. Esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen asiantuntija toteaa lausunnossaan, että "laki on hankala toimeenpantavaksi" ja "kansalaisen kannalta laki on niin vaikeaselkoinen, että tämän on vaikea tietää, mihin etuuksiin hän on oikeutettu".

 

Lisäpäiväoikeuden ikärajan korottaminen

 

Lisäpäiväoikeuden ikärajan korottaminen tuskin vaikuttaa eläkeikään tai työurien pidentymiseen. Työssä pysymisen ja jaksamisen ratkaisevat muut seikat. Työmarkkinoiden "ikärasismi" ei ensisijaisesti johdu lisäpäiväoikeuden ikärajasta. Joissain tilanteissa työnantajat ovat valinneet irtisanottaviksi ikääntyneitä työntekijöitä, mutta usein se on tapahtunut yhteisymmärryksessä työntekijöiden kanssa. Työurien pidentämisen lääkkeet eivät löydy lakiin kirjatuista, kaavamaisista ikärajoista.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että 2.-4. lakiehdotus hyväksytään mietinnön mukaisina ja

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna seuraavasti (Vastalauseen muutosehdotukset)

Vastalauseen muutosehdotukset

1.

Laki

 

työttömyysturvalain muuttamisesta

5 luku Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset

 

2-7, 10 ja 10 a § (Kuten StVM)

 

13 § Omavastuuaika

Työttömyyspäivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa yhteensä viittä täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika asetetaan kerran 6 luvun 7 §:ssä säädettyä työttömyyspäivärahan enimmäisaikaa kohti.
(2 mom. kuten StVM)

 

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

 

6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto

 

1 § Työttömyyspäivärahan määrä

Peruspäiväraha on 32,56 euroa päivältä.
(2-4 mom. kuten StVM)

2 § (Kuten StVM)

 

3 § Korotusosan ja korotetun ansio-osan maksaminen työttömyyden alkaessa

(1 mom. kuten StVM)

(2 mom. poist.)
(2 mom. kuten StVM:n 3 mom.)

3 a § Korotusosan ja korotetun ansio-osan maksaminen pitkän työuran päätyttyä

(1-3 mom. kuten StVM)

Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan yhteensä enintään 100 päivältä. (poist.).

3 b-3 e, 5 ja 5 a § (Kuten StVM)

 

7 § Päivärahakauden enimmäisaika

Peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa maksetaan yhteensä enintään 500 työttömyyspäivältä. Enimmäisaikaan ei lueta tämän lain 10 luvun 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja koulutuspäivärahoja. Enimmäisaikaan luetaan myös sellaiset työttömyyspäivät, joilta henkilölle on maksettu työttömyysetuutta sellaisessa valtiossa, jossa sovelletaan sosiaaliturva-asetusta tai jonka kanssa Suomella on työttömyysturvaa koskeva sopimus.
(2 mom. kuten StVM)

8 § (Kuten StVM)

 

9 § Lisäpäiväoikeus

(1 ja 2 mom. kuten StVM)
(3 mom. poist.)

7 luku Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset

 

1 § Oikeus työmarkkinatukeen

Työmarkkinatukeen on oikeus työttömällä:

1) joka ei täytä työssäoloehtoa; tai

2) jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt 6 luvun 7 tai 9 §:ssä säädetyn enimmäisajan täyttymisen vuoksi.
(3 kohta poist.)
(2 mom. kuten StVM)

2-5 § (Kuten StVM)

6-9 § (Poist.)

10 ja 11 § (Kuten StVM)

Voimaantulosäännös
(1-4 mom. kuten StVM)

(5 mom. poist.)
(5-9 mom. kuten StVM:n 6-10 mom.)

_______________

Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2009

Erkki Virtanen /vas

Täysistunto, pöytäkirja 2.12.209  

2)  Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 179/2009 vp
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 50/2009 vp
Lakialoite LA 86/2007 vp, 36, 83, 89, 119/2008 vp, 103/2009 vp

Toinen varapuhemies:  Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 1.12.2009 pidetyssä täysistunnossa. PTK 116/11

Nyt ryhdytään hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten yksityiskohtaiseen käsittelyyn.

Päätökset

Hallituksen esitykseen sisältyvä 1. lakiehdotus

Eduskunta hyväksyi 2 luvun 5 §:n ja luvun otsikon, 3 luvun 1 ja 3-5 §:n ja luvun otsikon, 4 luvun 5 ja 7 §:n ja luvun otsikon sekä 5 luvun 2-7, 10 ja 10 a §:n mietinnön mukaisina.

5 luvun 13 §

Erkki Virtanen  /vas:   Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa sen sisällön, joka on vastalauseessa 1, mikä tarkoittaa sitä, että työttömyyspäivärahan omavastuuaika laskee yhdeksästä päivästä viiteen päivään.

Anneli Kiljunen  /sd:   Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Erkki Virtasen tekemää esitystä.

Keskustelu päättyi.

Toinen varapuhemies:  Ed. Erkki Virtanen on ed. Anneli Kiljusen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.

Selonteko hyväksyttiin.

Äänestyksessä ed. Erkki Virtasen ehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi 5 luvun 13 §:n mietinnön mukaisena äänin

jaa 104, ei 58; poissa 37. (Ään. 2)

Eduskunta hyväksyi 5 luvun otsikon mietinnön mukaisena.

 6 luvun 1 §

Erkki Virtanen  /vas:   Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa sen sisällön, joka on vastalauseessa 1, mikä tarkoittaa sitä, että peruspäiväraha nousee 25,63 eurosta 32,56 euroon.

Markus Mustajärvi  /vas:   Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Erkki Virtasen tekemää esitystä.

Anneli Kiljunen  /sd:   Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa sen muodon, joka on vastalauseessa 2.

Tero Rönni  /sd:   Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Anneli Kiljusen esitystä.

Keskustelu päättyi.

Toinen varapuhemies:  Ed. Erkki Virtanen on ed. Markus Mustajärven kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.

Ed. Anneli Kiljunen on ed. Tero Rönnin kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena.

Selonteko hyväksyttiin.

Toinen varapuhemies:  Ensin äänestetään ed. Erkki Virtasen ehdotuksesta ed. Anneli Kiljusen ehdotusta vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan.

Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

1) Äänestyksessä ed. Erkki Virtasen ehdotuksesta ed. Anneli Kiljusen ehdotusta vastaan eduskunta hyväksyi ed. Anneli Kiljusen ehdotuksen äänin

jaa 131, ei 29; poissa 39. 

Äänestystulos eduskuntaryhmittäin
	Jaa	Ei	Tyhjiä	Poissa	Yht.
Keskustan eduskuntaryhmä	42	0	0	9	51
Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä	39	0	0	11	50
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä	28	2	0	15	45
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä	0	16	0	1	17
Vihreä eduskuntaryhmä	12	0	0	2	14
Ruotsalainen eduskuntaryhmä	10	0	0	0	10
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä	0	7	0	0	7
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä	0	4	0	1	5

 2) Äänestyksessä ed. Anneli Kiljusen ehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi 6 luvun 1 §:n mietinnön mukaisena äänin

jaa 102, ei 58; poissa 39. (Ään. 4)

Eduskunta hyväksyi 6 luvun 2 §:n mietinnön mukaisena.

6 luvun 3 §

Erkki Virtanen  /vas:   Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseen 1 mukaisen sisällön, mikä tarkoittaa sitä, että tuo täysin käsittämätön 2 momentti poistetaan.

Anneli Kiljunen  /sd:   Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Erkki Virtasen tekemää esitystä.

Keskustelu päättyi.

Toinen varapuhemies:  Ed. Erkki Virtanen on ed. Anneli Kiljusen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.

Selonteko hyväksyttiin.

Äänestyksessä ed. Erkki Virtasen ehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi 6 luvun 3 §:n mietinnön mukaisena äänin

jaa 106, ei 56; poissa 37. (Ään. 5)

6 luvun 3 a §

Erkki Virtanen  /vas:   Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseen 1 mukaisen sisällön.

Anneli Kiljunen  /sd:   Arvoisa puhemies! Kannatan tehtyä esitystä.

Keskustelu päättyi.

Toinen varapuhemies:  Ed. Erkki Virtanen on ed. Anneli Kiljusen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.

Selonteko hyväksyttiin.

Äänestyksessä ed. Erkki Virtasen ehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi 6 luvun 3 a §:n mietinnön mukaisena äänin

jaa 104, ei 58; poissa 37. (Ään. 6)

Eduskunta hyväksyi 6 luvun 3 b - 3 e, 5 ja 5 a §:n mietinnön mukaisina.

6 luvun 7 §

Erkki Virtanen  /vas:   Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseen 1 mukaisen sisällön, mikä tarkoittaa sitä, että koulutuksesta maksettavia päivärahoja ei lasketa työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäismäärään.

Anneli Kiljunen  /sd:   Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Erkki Virtasen tekemää esitystä.

Keskustelu päättyi.

Toinen varapuhemies:  Ed. Erkki Virtanen on ed. Anneli Kiljusen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.

Selonteko hyväksyttiin.

Äänestyksessä ed. Erkki Virtasen ehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi 6 luvun 7 §:n mietinnön mukaisena äänin

jaa 104, ei 53; poissa 42. (Ään. 7)

Eduskunta hyväksyi 6 luvun 8 §:n mietinnön mukaisena.

6 luvun 9 §

Erkki Virtanen  /vas:   Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseen 1 mukaisen sisällön, mikä tarkoittaa sitä, että lisäpäiväoikeutta ei heikennetä.

Anneli Kiljunen  /sd:   Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Erkki Virtasen tekemää esitystä.

Keskustelu päättyi.

Toinen varapuhemies:  Ed. Erkki Virtanen on ed. Anneli Kiljusen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.

Selonteko hyväksyttiin.

Äänestyksessä ed. Erkki Virtasen ehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi 6 luvun 9 §:n mietinnön mukaisena äänin

jaa 105, ei 56; poissa 38. (Ään. 8)

Eduskunta hyväksyi 6 luvun otsikon mietinnön mukaisena.

7 luvun 1 §

Erkki Virtanen  /vas:   Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä saa sen muodon, joka on vastalauseessa 1, mikä tarkoittaa tältä osin sitä, että työmarkkinatuen tarveharkinta poistetaan nöyryyttävänä.

Anneli Kiljunen  /sd:   Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Erkki Virtasen tekemää esitystä.

Keskustelu päättyi.

Toinen varapuhemies:  Ed. Erkki Virtanen on ed. Anneli Kiljusen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.

Selonteko hyväksyttiin.

Äänestyksessä ed. Erkki Virtasen ehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi 7 luvun 1 §:n mietinnön mukaisena äänin

jaa 104, ei 58; poissa 37. (Ään. 9)

Eduskunta hyväksyi 7 luvun 2-5 §:n mietinnön mukaisina.

7 luvun 6 §

Erkki Virtanen  /vas:   Arvoisa puhemies! Esitän, että pykälä poistetaan.

Anneli Kiljunen  /sd:   Arvoisa puhemies! Kannatan tehtyä esitystä.

Keskustelu päättyi.

Toinen varapuhemies:  Ed. Erkki Virtanen on ed. Anneli Kiljusen kannattamana ehdottanut, että pykälä poistetaan.

Selonteko hyväksyttiin.

Äänestyksessä ed. Erkki Virtasen ehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi 7 luvun 6 §:n mietinnön mukaisena äänin

jaa 106, ei 58; poissa 35. (Ään. 10)

Eduskunta hyväksyi 7 luvun 7-11 §:n ja luvun otsikon, 10 luvun 1-6 §:n, luvun otsikon ja IV osan otsikon, 11 luvun 1 ja 12 §:n ja luvun otsikon, 14 luvun 2, 2 a, 3, 3 a, 3 b ja 3 d §:n ja luvun otsikon mietinnön mukaisina.

Voimaantulosäännös

Erkki Virtanen  /vas:   Arvoisa puhemies! Koska eduskunta ei hyväksynyt ehdotustani 7 luvun 6 §:n poistamisesta, niin voimaantulosäännös vastalauseen 1 mukaisena ei ole tarkoituksenmukainen, joten en tee muutosehdotusta.

Keskustelu päättyi.

Eduskunta hyväksyi voimaantulosäännöksen, johtolauseen ja nimikkeen mietinnön mukaisina.

Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen sisältyvien 2.-4. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena.

Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen lakialoitteisiin sisältyvien lakiehdotusten hylkäämisestä.

Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

Lähettäjä: Sirpa Martins [sirpa.martins@pp.inet.fi]
Lähetetty: 9. huhtikuuta 2011 9:54
Vastaanottaja: Virtanen Erkki; Arhinmäki Paavo; Kuoppa Mikko; Kangas Matti; Sirnö Minna; Kelhä Minna
Aihe: peruspäiväraha, työmarkkinatuki ym alimmat etuudet?!

Leskenlehteä etsimässä

Sunnuntai 10.4.2011 klo 17:58 - Sirpa Martins

Lähdimme Vapun kanssa heti aamupuuron jälkeen luontoretkelle, leskenlehteä etsimään. Oli raikas, keväinen sunnuntai ja aurinko lämmitti meitä pilvettömältä taivaalta. Lintujen viserrys oli korvia huumaava ja pyysin Vappua hiljentymään portaille niitä kuuntelemaan. – Kuule Vappu miten innoissaan linnut laulavat. – Niin, sanoi Vappu – niitten pitäis lauhottua. Hymyilytti.

Suuntasimme rantaan. Ojissa oli vielä paljon lunta, mutta arvelin, että joltakin aurinkoiselta pälveltä saattaisimme sen leskenlehden löytää. Otimme matkalta mukaan retkellemme Marken ja Roopen Kaunotar – koiran, pikku puudelin, joka on ärhäkkä töyhöttäjä. Ei niinkään ärhäkkäät kalamiehet Jukke ja Roope tekivät myös lähtöä rantaan verkkoja kokemaan. Menimme Vapun ja Kaunottaren kanssa edeltä.

Tuuli tuiversi puuskittain. Se sai pikku koiran korvat lepattamaan ja Vapun silmät vuotamaan. Koko matkan rantaan kävimme Vapun kanssa keskustelua ihmisten ja eläinten erilaisuudesta ja samanlaisuudesta. Ja siitä miten tärkeää on hoitaa kotieläimiä – ”ja antaa niille luokaa ja haljata tulkkia. Ihmisiltä haljataan hiukset ja vauvoja pitää hoitaa tiesi Vappu, kaksi ja puoli vuotta” – Ja pitää hoitaa, kun ihminen tulee kipeäksi tai vanhana tarvitsee hoitajaa, jatkoin minä. Vappu nyökytteli. – Ei vieläkään leskenlehteä.

Kalastajat ennättivät rantaan. - Onko tuo kuovi? Edellämme käveli Pöyhösen Otto, biologian opettaja. Hän pysähtyi myös kuuntelemaan ja tarkkailemaan äänen suuntaan. Verkot nousivat jäälle. – Jutkii jumalattomasti! Jukke tokaisi. Ensin avannosta nousi iso lahna, sitten muutama siika. Ja sitten tuo makean veden barrakuda, kutuhuikoonsa verkkoon jäänyttä siikaa ahnehtinut hauki. – Piipan syliin! Vappu kauhistui. En ollut pitkään aikaan nähnyt noin suurta haukea livenä. –En minäkään, moneen vuoteen, sanoi Jukke. – Enkä minä, totesi myös Vappu. Pikku koira haukkui.

Tänä vuonna ei Vapun kanssa enää mennä jäälle. Kyllä se tuon vielä kesti, mutta tällä paisteella ja tuulella jäät sulavat nopeasti. Palasimme samaa reittiä kotiin. Palautimme pienen koiran omaan kotiinsa, vaikka Vappu olisikin halunnut sen meille. Ei vielä leskenlehteä, mutta ihan pian varmasti.

     

Hannu Taanilan tuttu ääni kampanjassani

Lauantai 9.4.2011 klo 21:24

Hannu Taanilan tuttu radioääni mukana kampanjassani. Kiitos Hannulle neljästä mainospätkästä, joista lyhin kuunneltavissa myös Järviradiosta.
       

Eduskuntavaalit ovat tulossa,
Taanila sotkeutuu sisäisiin asioihin.
Kuuntele. Kesto 1.01

Taanila virrestä 135. Kuuntele ihmeessä. Kesto 0.30

Taanila kertoo oikean numeron. Kuuntele.
Kesto 0.15

Taanila kertoo oikean numeron. Tämän kuulet myös Järviradiosta
Kesto 0.09

 

Kuuntele kaikki mainokset.

Kestävyysvaje huutokauppa

Keskiviikko 6.4.2011 klo 5:38 - Sirpa Martins

Ensimmäinen – toinen ja kolmas. - Leikkauslista myydään eniten tarjoavalle…

Suurimmista puolueista uutisoitiin tiistaina (5.4.) kestävyysvajeesta ja sen määrästä. Lähimmäksi valtionvarainministeriön kestävyysvajeen arviota oman arvionsa sijoitti, kuinka ollakaan, kokoomus. Kymmenen miljardia euroa. Muut puolueet arvioivat määrän pienemmäksi. Niin tekevät myös elinkeinoelämän- ja palkansaajien tutkimuslaitokset.

Kymmenen miljardia. Istuva valtionvarainministeri Katainen on oletettavasti tietoinen siitä, mihin nämä oman ministeriönsä arviot perustuvat. - No. Onko nyt niin, että muissa puolueissa ei tiedetä jotakin oleellista tästä vajeesta. Vai onko niin, että ministeriön arvioon tai laskelmiin ei luoteta. Vai halutaanko ministeriössä kestävyysvaje ja valtion velkaantumiskierre hallintaan sellaisella vauhdilla, että siinä menee lapsi pesuveden mukana.

Vasemmistoliitossa summan arvioidaan olevan noin puolet ministeriön ilmoittamasta. Puheenjohtaja Arhinmäki kertoi televisiohaastattelussaan välittömän vajeen olevan samaa luokkaa, kuin viime vuosina annetut veroalennukset. Niinpä. Kun julkinen talous, meidän julkiset palvelumme pyörivät verotulojen varassa, on ihan selvää, että verotulojen radikaali väheneminen synnyttää kestävyysvajetta.

Nyt tätä aukkoa on ryhdyttävä paikkaamaan verotuloja lisäämällä sekä samalla edistyksellistä uudistuspolitiikkaa tekemällä - perustulo. Kun vasemmalta ja nyt jo keskustastakin esitetään verotuksen painopistettä siirrettäväksi suurituloisten ja varakkaiden suuntaan, niin oikeistossa tätä halukkuutta samassa mittakaavassa ei löydy. Vasemmiston ehdokkaat ovat 100 % yksimielisiä Robin Hoodeja. Valtiovarainministeriön asettaman verotyöryhmän esitykset painottuvat pieni- ja keskituloisten suuntaan arvonlisäveronkorotuksen ja muiden välillisten verojen korottamisen keinoin.

Vaihtoehto oikeistolaiselle politiikalle voi löytyä vain vasemmalta.